Sosiaalinen media

Olen huomannut,että Facebookit,messengerit yms. sosiaaliset mediat ovat alkaneet täyttyä mainoksista ja tottahan ne onkin oiva paikka mainostajalle,kun tuhannet ja taas tuhannet ihmiset niitä päivittäin ahkeraan seuraavat.Messengerin työkäyttö on lisääntynyt nopeasti. Siinä missä Facebook-yhteisön jäsenmäärät ovat jo muissa pohjoismaissa kääntyneet laskuun, niin Suomen luvut ovat kasvussa eivätkä ne varmastikaan lähitulevaisuudessa tule laskemaan.Mutta itseäni eivät nämä mainokset loppujen lopuksi paljoa kiinnosta.Yleensä en edes huomioi minkä yrityksen mainos siellä on tai mitä tuotteita esim. Facebookissa mainostetaan.Facebook ainakin toimii niin,että mainostetaan tuotteita tai tuoteryhmiä ihmisten mieltymysten mukaan.Ihmiset saavat itselleen sopivien tuotteiden mainoksia.Itse en ole kertaakaan klikannut näitä mainoksia ja mietinkin,että miten muut mahtavat tämän kokea.Onko se yrityksiltä rahan haaskausta vai nerokasta markkinointia?

Jussi

Piilomainonta

Usein tulee mietittyä,että kuinka usein sitä joutuukaan piilomainonnan "uhriksi". Televisio,radio ja lehdet ovat täynnä kaupallista piilomainontaa.

Mainokset vaikuttavat meihin, halusimme sitä tai emme. Piilomainonta pyrkii vaikuttamaan meihin kuluttajiin ilman, että me edes tiedostamme viekkaat kaupalliset tavoitteet. Piilomainonnassa mainostajan omat tunnukset tai logot on piilotettu muun materiaalin sekaan. Elokuvat ja tv-ohjelmat ovat pullollaan piilomainontaa. Esim. elokuvasankarit ja sankarittaret käyttävät tietyn merkkistä kännykkää tai autoa joka yleensä on tarvittavan kauan kuvassa jotta kuluttaja sen sieltä bongaisi. Tupakka- ja alkoholituotteiden valmistajat suosivat tunnetusti piilomainontaa.Mainoksissa valmistajat voivat markkinoida vaikkapa kenkiä tai vaatteita brandinsa alla.

Media ja kaupalliset oheistuotteet ovat nykypäivänä hyvin kietoutuneet yhteen.Median tuomia oheistuotteita on ihmisten elämässä pienestä pitäen valtavan paljon. Lapsista tehdään kuluttajia pienestä saakka suuntaamalla lapsille mainoksia ja tuotteiden kylkiäisiä. Kuitenkin nuoriin ja lapsiin kohdistuvaa piilomainontaa valvotaan ja sitä mielestäni tuleekin valvoa tarkoin.

Kun tiedotusväline harjoittaa piilomainontaa usein se vaarantaa helposti uskottavuutensa.Tuleekin olla kriittinen ja seurattava mediaa monipuolisesti. Ikuisuuskysymys on myös, kuinka objektiivista viestintä voi olla. Kaupallisuuden lisäksi viestintään piiloutuu usein myös poliittisia ja aatteellisia näkemyksiä.

Jussi

Kuluttamisesta kertovia blogeja?

Oletteko löytäneet blogosfääristä muita blogeja, joissa keskitytään kuluttamiseen, säästämiseen, vastuullisuuteen yms?

Vielä Nettiadresseista

On tässä tullut kurssin aikana tutustuttua jos jonkinmoisiin nettiadresseihin. Tarjonnasta ei ainakaan tunnu olevan pulaa. Milloin kerätään nimiä eläinsuojelurikosten rangasitusten koventamisen puoleesta, tietyn kunnan maakauppojen vastustamiseksi, mediamaksun ampumiseksi alas taiu vaikkapa käsiasekiellon puolustamiseksi. Tilastojen mukaan eniten netti adresseja kootu poliittisten aiheitten ympärille -se, onko niillä sitten saatu poliitikkojen päitä käännettyä onkin jo toinen juttu.
Välillä kyllä mietityttää adressien eettinen puoli. Asioiden taustat on selvitetty useinkin varsin yksipuolisesti, selvästi tiettyä määränpäätä palvellen. On siis täysin lukijasta kiinni lukijan yleistiedosta ja tiedonhakukyvyistä, miten puolueettomasti ja mihin tosiasioihin hän allekirjoituksensa perustaa. Toiset adressit saavat hyvinkin helposti julkisuutta ja niitä allekirjoitellaan ehkä sen enempiä miettimättä. Tässä onkin adressien yksi kyseenalainen puoli; allekirjoittajalla ei ole teostaan sen suurempaa vastuuta.
Hyvä puoli adresseissa on niiden mahdollisuus nostaa vaikeitakin asioita esille ja yleiseen tietoisuuteen -ja ehkäpä myös päättäjille terveisiä kansan syvistä riveistä. Ehkä tuo keskusteluun nostaminen on hieman mahtipontisesti sanottu -suurin osa kai vetäisee allekirjoituksensa sen enempää asiasta keskustelematta.
Enää ei siis tarvitse kiertää ovelta ovelle nimiä keräämässä vaan nettiadressit tekevät kierroksen huomattavasti nopeammin. Niillä on varmsti paikkansa myös tulevaisuudessa.
Toisenlaisiakin mielipiteitä on, vai mitä sanotte nettiadresseja vastustavasta adressista :)
http://www.adressit.com/nettiadressit_banniin

Suomalaisten kulutustottumuksista

Tämänpäiväisten Ylen uutisten (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/06/suomalaisten_shoppailussa_iso_hyppays_20_vuodessa_787467.html)
mukaan suomalaisten shoppailu on parissakymmenessä vuodessa muuttunut melkoisesti. Aiemmin suurempi osa tuloista käytettiin ruokaan -ruoka oli suhteellisesti kalliimpaa kuin nykyisin. Toisaalta MTV3-uutisten mukaan ruokaan menee talouksien tuloista enemmän kuin lamaa edeltävänä aikana.
Taloudet käyttävät rahaa aiempaa monipuolisemmin, kun rahaa jää ruokaostosten jälkeen mm. kulutustavaroiden ja harrastustoiminnan hankkimiseen. Yleinen taloustilanne toki vaikuttaa kuluttamiseen ja kuluttamisessa on selvemmin näkyvissä myös käytettävissä olevien varojen yhä suurempi kuilu suuri- ja pienituloisten välillä. Tuloerot ovat kasvattaneet eroja myös kulutuksen suhteen.
Asumiseen joudumme Suomessa edelleen käyttämään suurimman osan kulutusvaroistamme olipa sitten kyseessä omistus- tai vuokra-asunto. Asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet huimasti, joten on selvää, että omistusasunnon etenkin lainarahalla hankkineet joutuvat rokottamaan kukkaroaan tai pankkitiliään melkoisesti kuukausittain. Eikä vuokra-asunnoissa kituuttevat sen helpommalla pääse -yleinen kustannusten nousu on nostanut myös vuokrien hintaa.
Suomalaisten kulutustavoista löytyy tutkittua tietoa myös tilastokeskuksen sivuilta:
http://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_tie_001_fi.html

No, ei vaivuta synkkyyteen. Tänään voimme viettää veronmaksajien taksvärkkipäivää eli tästä päivästä lähtien tulot jäävät omaan käyttöön -alkuvuoden tulot ovatkin menneet veroihin. Se selittääkin kukkaron ammottavan tyhjyyden. Ehdinkin jo olla huolissani, mutta nyt asia alkaakin korjaantumaan ;) . Todistusaineistoa löytyy sivuilta http://www.mtv3.fi/uutiset/talous/

Yhdistääkö verkko kuluttajat?

Blogissa on jo tähän mennessä syvennytty moniin kuluttamisen kysymyksiin kriittisesti, oli sitten kyse opiskelijan rahojen riittävyydestä tai kuluttamisen eettisyydestä.
Kysyntä luo tarjontaa, tavataan sanoa. Miten paljon kuluttajat voivat sosiaalisen median avulla, vaikuttaa siihen, mitä on tarjolla ja kuinka eettisesti esim. elintarvikkeet tuotetaan? Onko merkitystä nettiorganisoiduilla boikoteilla ja adresseilla tai keskustelupalstojen vaikuttamisella? Vai kannattaako organisoida tuoteboikotti / tuotekampanja vaikka Twitterin avulla?

Korttipeliä kaupoissa

Tänä päivänä varmasti lähes jokaisen lompakosta löytyy ainakin yksi kanta-asiakas- tai bonuskortti. Parhaimmillaan/pahimmillaan niitä löytyy rahapussin täytteenä korttipakallisen verran. Näillä arvatenkin haetaan taloudellista etua ja säästöä ostosten loppusummaan.
Useimmiten saatavan hyödyn määrä on suoraan verrannollinen ostosten määrään eli pienillä ostoksilla korteista ei juuri ole suurtakaan hyötyä. Pisteet ja bonukset karttuvat parhaiten keskittämällä ostokset tiettyihin ketjuihin -tämä on tietysti kauppojen toive ja tarkoituskin. Toisinaan kuitenkin etu voi olla karttuvien pisteiden sijaan kertaluontoinen alennus tavaran hinnasta.
Kortit eivät ole alun alkaenkaan aina ilmaisia; S-etukortin saa maksamalla osuusmaksun 35€, K-Plussa-kortin hinta on 8,40€, Ykkösbonuskortin saa, yllätys yllätys ilmaiseksi, Stockmannin asiakasetu-kortin saa 10 eurolla.
Taloussanomien tekemän vertailun mukaan saatu hyöty vaihtelee niin ostosten määrän kuin kortin laadunkin mukaan. Korttien etujen vertailu ei näin ole ihan yksinkertaista ja suoraviivaista. Hintavertailua kannattaa kuitenkin tehdä, oli sitten lompakossa kortti tai ei -hintatietoinen säästää aina.
Alla Taloussanomien linkki, jos asiaan haluaa paneutua tarkemmin.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/01/17/katso-mika-bonuskortti-on-paras/20091163/139?offset=60