Sosiaalinen media

Olen huomannut,että Facebookit,messengerit yms. sosiaaliset mediat ovat alkaneet täyttyä mainoksista ja tottahan ne onkin oiva paikka mainostajalle,kun tuhannet ja taas tuhannet ihmiset niitä päivittäin ahkeraan seuraavat.Messengerin työkäyttö on lisääntynyt nopeasti. Siinä missä Facebook-yhteisön jäsenmäärät ovat jo muissa pohjoismaissa kääntyneet laskuun, niin Suomen luvut ovat kasvussa eivätkä ne varmastikaan lähitulevaisuudessa tule laskemaan.Mutta itseäni eivät nämä mainokset loppujen lopuksi paljoa kiinnosta.Yleensä en edes huomioi minkä yrityksen mainos siellä on tai mitä tuotteita esim. Facebookissa mainostetaan.Facebook ainakin toimii niin,että mainostetaan tuotteita tai tuoteryhmiä ihmisten mieltymysten mukaan.Ihmiset saavat itselleen sopivien tuotteiden mainoksia.Itse en ole kertaakaan klikannut näitä mainoksia ja mietinkin,että miten muut mahtavat tämän kokea.Onko se yrityksiltä rahan haaskausta vai nerokasta markkinointia?

Jussi

Piilomainonta

Usein tulee mietittyä,että kuinka usein sitä joutuukaan piilomainonnan "uhriksi". Televisio,radio ja lehdet ovat täynnä kaupallista piilomainontaa.

Mainokset vaikuttavat meihin, halusimme sitä tai emme. Piilomainonta pyrkii vaikuttamaan meihin kuluttajiin ilman, että me edes tiedostamme viekkaat kaupalliset tavoitteet. Piilomainonnassa mainostajan omat tunnukset tai logot on piilotettu muun materiaalin sekaan. Elokuvat ja tv-ohjelmat ovat pullollaan piilomainontaa. Esim. elokuvasankarit ja sankarittaret käyttävät tietyn merkkistä kännykkää tai autoa joka yleensä on tarvittavan kauan kuvassa jotta kuluttaja sen sieltä bongaisi. Tupakka- ja alkoholituotteiden valmistajat suosivat tunnetusti piilomainontaa.Mainoksissa valmistajat voivat markkinoida vaikkapa kenkiä tai vaatteita brandinsa alla.

Media ja kaupalliset oheistuotteet ovat nykypäivänä hyvin kietoutuneet yhteen.Median tuomia oheistuotteita on ihmisten elämässä pienestä pitäen valtavan paljon. Lapsista tehdään kuluttajia pienestä saakka suuntaamalla lapsille mainoksia ja tuotteiden kylkiäisiä. Kuitenkin nuoriin ja lapsiin kohdistuvaa piilomainontaa valvotaan ja sitä mielestäni tuleekin valvoa tarkoin.

Kun tiedotusväline harjoittaa piilomainontaa usein se vaarantaa helposti uskottavuutensa.Tuleekin olla kriittinen ja seurattava mediaa monipuolisesti. Ikuisuuskysymys on myös, kuinka objektiivista viestintä voi olla. Kaupallisuuden lisäksi viestintään piiloutuu usein myös poliittisia ja aatteellisia näkemyksiä.

Jussi

Kuluttamisesta kertovia blogeja?

Oletteko löytäneet blogosfääristä muita blogeja, joissa keskitytään kuluttamiseen, säästämiseen, vastuullisuuteen yms?

Vielä Nettiadresseista

On tässä tullut kurssin aikana tutustuttua jos jonkinmoisiin nettiadresseihin. Tarjonnasta ei ainakaan tunnu olevan pulaa. Milloin kerätään nimiä eläinsuojelurikosten rangasitusten koventamisen puoleesta, tietyn kunnan maakauppojen vastustamiseksi, mediamaksun ampumiseksi alas taiu vaikkapa käsiasekiellon puolustamiseksi. Tilastojen mukaan eniten netti adresseja kootu poliittisten aiheitten ympärille -se, onko niillä sitten saatu poliitikkojen päitä käännettyä onkin jo toinen juttu.
Välillä kyllä mietityttää adressien eettinen puoli. Asioiden taustat on selvitetty useinkin varsin yksipuolisesti, selvästi tiettyä määränpäätä palvellen. On siis täysin lukijasta kiinni lukijan yleistiedosta ja tiedonhakukyvyistä, miten puolueettomasti ja mihin tosiasioihin hän allekirjoituksensa perustaa. Toiset adressit saavat hyvinkin helposti julkisuutta ja niitä allekirjoitellaan ehkä sen enempiä miettimättä. Tässä onkin adressien yksi kyseenalainen puoli; allekirjoittajalla ei ole teostaan sen suurempaa vastuuta.
Hyvä puoli adresseissa on niiden mahdollisuus nostaa vaikeitakin asioita esille ja yleiseen tietoisuuteen -ja ehkäpä myös päättäjille terveisiä kansan syvistä riveistä. Ehkä tuo keskusteluun nostaminen on hieman mahtipontisesti sanottu -suurin osa kai vetäisee allekirjoituksensa sen enempää asiasta keskustelematta.
Enää ei siis tarvitse kiertää ovelta ovelle nimiä keräämässä vaan nettiadressit tekevät kierroksen huomattavasti nopeammin. Niillä on varmsti paikkansa myös tulevaisuudessa.
Toisenlaisiakin mielipiteitä on, vai mitä sanotte nettiadresseja vastustavasta adressista :)
http://www.adressit.com/nettiadressit_banniin

Suomalaisten kulutustottumuksista

Tämänpäiväisten Ylen uutisten (http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/06/suomalaisten_shoppailussa_iso_hyppays_20_vuodessa_787467.html)
mukaan suomalaisten shoppailu on parissakymmenessä vuodessa muuttunut melkoisesti. Aiemmin suurempi osa tuloista käytettiin ruokaan -ruoka oli suhteellisesti kalliimpaa kuin nykyisin. Toisaalta MTV3-uutisten mukaan ruokaan menee talouksien tuloista enemmän kuin lamaa edeltävänä aikana.
Taloudet käyttävät rahaa aiempaa monipuolisemmin, kun rahaa jää ruokaostosten jälkeen mm. kulutustavaroiden ja harrastustoiminnan hankkimiseen. Yleinen taloustilanne toki vaikuttaa kuluttamiseen ja kuluttamisessa on selvemmin näkyvissä myös käytettävissä olevien varojen yhä suurempi kuilu suuri- ja pienituloisten välillä. Tuloerot ovat kasvattaneet eroja myös kulutuksen suhteen.
Asumiseen joudumme Suomessa edelleen käyttämään suurimman osan kulutusvaroistamme olipa sitten kyseessä omistus- tai vuokra-asunto. Asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet huimasti, joten on selvää, että omistusasunnon etenkin lainarahalla hankkineet joutuvat rokottamaan kukkaroaan tai pankkitiliään melkoisesti kuukausittain. Eikä vuokra-asunnoissa kituuttevat sen helpommalla pääse -yleinen kustannusten nousu on nostanut myös vuokrien hintaa.
Suomalaisten kulutustavoista löytyy tutkittua tietoa myös tilastokeskuksen sivuilta:
http://www.tilastokeskus.fi/til/ktutk/2006/ktutk_2006_2009-06-08_tie_001_fi.html

No, ei vaivuta synkkyyteen. Tänään voimme viettää veronmaksajien taksvärkkipäivää eli tästä päivästä lähtien tulot jäävät omaan käyttöön -alkuvuoden tulot ovatkin menneet veroihin. Se selittääkin kukkaron ammottavan tyhjyyden. Ehdinkin jo olla huolissani, mutta nyt asia alkaakin korjaantumaan ;) . Todistusaineistoa löytyy sivuilta http://www.mtv3.fi/uutiset/talous/

Yhdistääkö verkko kuluttajat?

Blogissa on jo tähän mennessä syvennytty moniin kuluttamisen kysymyksiin kriittisesti, oli sitten kyse opiskelijan rahojen riittävyydestä tai kuluttamisen eettisyydestä.
Kysyntä luo tarjontaa, tavataan sanoa. Miten paljon kuluttajat voivat sosiaalisen median avulla, vaikuttaa siihen, mitä on tarjolla ja kuinka eettisesti esim. elintarvikkeet tuotetaan? Onko merkitystä nettiorganisoiduilla boikoteilla ja adresseilla tai keskustelupalstojen vaikuttamisella? Vai kannattaako organisoida tuoteboikotti / tuotekampanja vaikka Twitterin avulla?

Korttipeliä kaupoissa

Tänä päivänä varmasti lähes jokaisen lompakosta löytyy ainakin yksi kanta-asiakas- tai bonuskortti. Parhaimmillaan/pahimmillaan niitä löytyy rahapussin täytteenä korttipakallisen verran. Näillä arvatenkin haetaan taloudellista etua ja säästöä ostosten loppusummaan.
Useimmiten saatavan hyödyn määrä on suoraan verrannollinen ostosten määrään eli pienillä ostoksilla korteista ei juuri ole suurtakaan hyötyä. Pisteet ja bonukset karttuvat parhaiten keskittämällä ostokset tiettyihin ketjuihin -tämä on tietysti kauppojen toive ja tarkoituskin. Toisinaan kuitenkin etu voi olla karttuvien pisteiden sijaan kertaluontoinen alennus tavaran hinnasta.
Kortit eivät ole alun alkaenkaan aina ilmaisia; S-etukortin saa maksamalla osuusmaksun 35€, K-Plussa-kortin hinta on 8,40€, Ykkösbonuskortin saa, yllätys yllätys ilmaiseksi, Stockmannin asiakasetu-kortin saa 10 eurolla.
Taloussanomien tekemän vertailun mukaan saatu hyöty vaihtelee niin ostosten määrän kuin kortin laadunkin mukaan. Korttien etujen vertailu ei näin ole ihan yksinkertaista ja suoraviivaista. Hintavertailua kannattaa kuitenkin tehdä, oli sitten lompakossa kortti tai ei -hintatietoinen säästää aina.
Alla Taloussanomien linkki, jos asiaan haluaa paneutua tarkemmin.

http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2009/01/17/katso-mika-bonuskortti-on-paras/20091163/139?offset=60

100% Suomalainen?

Ollaankin jo blogissa puhuttu siitä, pitäisikö suomalaisia tuotteita suosia. Itse ainakin pyrin ostamaan suomalaisia tuotteita monesta eri syystä. Toki talvella ei aina ole varaa niihin ja sitten pitää tyytyä ulkomaalaiseen, opintotuella kun eletään. Ostan myöskin todella usein näitä luomutuotteita ja reilun kaupan tuotteita.

Tänään oli iltalehdessä uutinen siitä, että suomalaisuus-tunnuksella merkitty tuote, ei välttämättä ole kokonaan suomalainen. Suomalaisen Työn Liiton toukokuussa julkistaman kyselyn mukaan kotimaisuus koetaan todella tärkeänä. Suomalaisten tuotteiden tunnistamista helpottavat alkuperämerkit, jotka tunnustetaan hyvin, kuten esim. Avainlippu, Hyvää Suomesta-joutsenlippu ja Sirkkalehtilippu. Moni ei varmaan ajattele sellaista asiaa, että mitä merkin saanneelta tuotteelta vaaditaan?

Merkkien kriteereissä on eroja, Avainlippu tuotteessa kotimaisuusasteen on oltava vain 50 prosenttia. Joutsenlipun saaneissa elintarvikkeissa kolme neljäsosaa raaka-aineista täytyy olla kotimaisia. Tässä linkki iltalehden uutiseen:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200906019691389_uu.shtml

Sitä saattaa ajatella, että jos siinä lukee Made in Finland, niin se on kokonaan suomalainen. Mutta kun asiaa ajattelee, niin huomaa, että aika moni tuote varmaankin on jostain aivan muualta. Esimerkiksi Arabian Muumi-mukeissa lukee pohjassa Arabia Finland, mutta se ei tarkoita sitä, että jokainen muki tehdään Suomessa. Muumi-mukeista noin 10-20 prosenttia valmistetaan ulkomailla. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus kysyä jälleenmyyjältä, tuleeko muki Suomesta vai Thaimaasta. Itselläni on yksi Muumi-muki ja vaikka pohjassa lukee Finland, niin en sitten tiedä mistäpäin maapalloa se loppupeleissä on. Tässä linkki Kuningaskuluttajan juttuun Muumimukeista: http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2121

Joten pitää muistaa, että kaikki ei välttämättä ole sitä mitä luulee ;)

Luomustako elintapa

Finfood-Suomen Ruokatieto ry:n ( http://www.ruokatieto.fi ) uusimman tilaston mukaan kuluttajien luomuun käyttämä rahasumma on kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna eli lama ei ainakaan näy kalliimpaan luomuun satsauksessa. Aiempaa aktiivisemmin luomua tuntuvat ostavan jo ennestäänkin siihen luottavat. Tunnetuimpia luomutuotteita ovat peruselintarvikkeet ja niistä kasviksia ja maitotaloustuotteita onkin varsin laajasti jo saatavilla. Luomulihaa ei sen sijaan kovin helposti löydy -lihan kohdallahan kaiken rehuista lähtien on oltava luomua. Leipomotuotteiden osalta tilanne on myös huonompi. Tämän selittää ehkä se, että leivonnaisiin käytetään niin monia eri raaka-aineita ja näidenhän kaikkien pitäisi yksittäinkin olla luomua, jotta lopputuote sitä myös olisi.
Uuden tilaston mukaan Suomessa on noin 124000 taloutta, jotka käyttävät aktiivisesti luomutuotteita. Säännöllisesti, mutta aktiivikuluttajia harvemmin talouksia kertyy jo 420000. Luku tuntuu yht´äkkiseltään aika suurelta, mutta on muistettava, että kokonaiskulutuksesta luomun osuus on näissä talouksissa vain 0,8-0,4%.
Itse olen ihastunut luomukasviksiin -maun vuoksi. Hinta on kyllä selkeästi korkeampi kuin "tavallisesti" kasvatetuilla tuotteilla. Hintaa voi kompensoida harkitsemalla tarkoin, kuinka paljon ostaa eli salaattia voi ostaa vain tarkkaan sen määrän, mitä aikoo käyttää tai mansikoita sen verran, mitä on tarpeellista pakastaa. Ehkäpä kysynnän kasvu jonain päivänä myös tasoittaa hintoja normaalituotteisiin nähden.

Kulutus.fi

Luonto-Liitto julkaisi kulutus.fi -verkkosivuston, joka opastaa ekologisissa arkivalinnoissa kriittisesti ja rakentavalla asenteella.Sivustolta löytyy kulutuskriittisen tiedon lisäksi mm. pilke silmäkulmassa koostettuja ekoniksejä, listaus ekolaskureista ja -peleistä, kattava linkkipaketti sekä Kuluttajan elämää -blogi. Sivustolla korostetaan, että kuluttaminen on valintojen tekemistä ja että vastuullisuus onnistuu elämäntilanteesta ja -tyylistä riippumatta.

Sivusto on mielestäni tutustumisen arvoinen.Sitä toimitetaan pääosin vapaaehtoisvoimin ja sieltä löytyy paljon monipuolisia vinkkejä ja tietoutta asumisesta lemmikkieläimiin.Artikkeleista ja blogeista voi tarttua jotain hyödyllistä tietoutta myös oman talouden hoitoon.

Jussi

Minne Matkalle?

No onpas ollut mukavat kelit :) harmi vaan, että loppuviikosta onki luvattu sit viileämpää :'( No mutta asiaan. Tänään oli taas Taloussanomissa uutinen siitä, miten euron vahvistuminen hyödyttää ainakin Ruotsiin, Turkkiin tai Britanniaan suuntaavan lomailijan matkakukkaroa. Itse asiassa vahva euro hyödyttää matkailijaa lähes joka kolkassa. Tässä linkki Taloussanomien uutiseen:

http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/06/01/lomailija-vie-eurosi-britanniaan-tai-ruotsiin/200913561/139?pos=6

Mietin just, että valitsisinkohan itse lomakohteeni valuutan takia? Tulin siihen päätökseen, että jos olisin menossa tai suunnittelemassa lomamatkaa, niin voishan sitä sitten samalla vähän katsoa, että mihin maahan kannattaisi mennä, jotta saisi euroilleen enemmän vastinetta. Ruotsiin olisi melko helppo mennä, ja Britanniassa en ole koskaan käynyt joten why not? Mutta jos nyt oikeesti haluaisin johonkin tiettyyn kohteeseen, niin tuskin tämä asia loppupeleissä ratkaisis mitään. Kyllä mä ihan lähtisin sinne minne eniten haluaisinkin. Mut onkohan joku teistä suunnittelemassa matkaa jonnekkin tiettyyn kohteeseen, siks että saisi enemmän vastinetta euroilleen just siinä kohdemaassa? Vai oletteko te edes miettineet asiaa...:D Mutta kuten Jussi tossa jo aiemmin kirjoittikin, niin miksi edes matkustaa ulkomaille, kun meillä on täällä Suomessakin riittävästi kaikkea kivaa 8-)

Reilu kauppa

Viime viikon tekstissä jo mainitsikin Reilusta kaupasta ja ajattelin että voisin nyt täsmentää mitä toiminta oikeen pitää sisällään.Eli Reilun kaupan merkkijärjestelmän keskeinen idea on parantaa kehitysmaiden viljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä.Tämän ansiosta kehitysmaiden viljelijät pystyvät vaikuttamaan omalla työ panoksellaan yhteisöjen hyvinvointiin.Reilu kauppa myös parantaa kehistysmaiden tuottajien mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisessä kaupassa. Näin Reilu kauppa pyrkii poistamaan köyhyyttä kaupan avulla.

Reilun kaupan merkillä varustettuja tuotteita on paljon.Löytyy kahvia, teetä, kaakaota, suklaata, sokeria, riisiä, appelsiineja, mehuja, mausteita, viinejä, urheilupalloja, Reilun kaupan puuvillasta valmistettuja vaatteita, kodintekstiilejä ja kasseja.Tuotteita on jo yli 1000.

Muihin eettisten tuotteiden merkkeihin verrattuna Reilu Kaupan merkki eroaa siten että Reilun kaupan merkkiin liittyy tuottajalle maksettava takuuhinta ja sosiaalisiin ja tuotantoa kehittäviin hankkeisiin tarkoitettu erillinen Reilun kaupan lisä. Viljelijä saa aina takuuhinnan minkä ostaja maksaa maailmanmarkkinahinnan mukaan.Takuuhinta on hinta, jonka ostaja maksaa viljelijälle vähintään. Hyötyjiä löytyy maailmalta jo 1,5 miljoonaa kehitysmaiden viljelijää ja viljelijöiden perheet.Tuotteet ovat hitusen kalliimpia esim. kahvipaketti taitaa joitain senttejä maksaa enemmän.Se on kuitenkin pieni hinta verrattuna hyötyihin, joita tuotteiden ostamisella saadaan kehitysmaissa aikaan.

Suosi suomalaista?

Aamulla kauppareissulla tuli tästä aiheesta pari ajatusta mieleen kun kassajonossa katselin ostoskoriani.Tästä aiheesta on säännöllisin väliajoin keskustelua lehdissä ja internetissä ja itsekkään en oikeastaan tiedä mitä ajatella.Opiskelijana täytyy välillä tehdä kompromisseja myös tämän aiheen tiimoilta.Pystyn valinnoillani parhaiten edistämään suomalaista taloutta ostamalla suomalaista työtä.Eli kannattaako ostaa halpoja tuotteita ja laittaa säästyneet rahat palveluihin?Koska jos on esim. tarkka budjetti siitä kuinka paljon rahaa saa ruokaan mennä, ja jos haluaa suosia ainoastaan suomalaisia vihanneksia, kasviksia niin eihän siitä mitään tule, ne kun tunnetusti ovat kalliita.Eli kannattaako ehkä siis olla ostamatta halvinta, vaan mahdollisuuksien mukaan sitä mikä on hinta-laatusuhteeltaan parasta.

Mieluummin sijoittaisi siis laatuun kuin halpaan hintaan. Jos kuluttajat ostavat pelkästään kotimaisia tuotteita sen sijaan, että ostaisivat parhaita tai edullisimpia tuotteita tuotantomaasta riippumatta, suomalaisten elintaso laskee.Kotimaista kannattaa suosia jos hintaero on kohtuullinen.Merkitystä ei ole vain käytetyillä rahasummilla, vaan ennen kaikkea tuotetulla hyödyllä.

Jussi